Nyky-yhteiskunta somen puskemana luo moraalisia muoteja. Niitä tulee ja menee samaan aikaan, kun vakiintuneet vinoutuneet ja inhimillistä kärsimystä ja epätasa-arvoa luovat rakenteet voivat pulleasti. Suomi voi tehdä kauppaa sellaisten maiden kanssa, joissa työntekijöiden oikeudet on poljettu liki orjatyövoiman tasolle, eikä tilanne herätä keskustelua, koska kaupankäynti luo Suomeen vaurautta ja tarjoaa suomalaiselle keskiluokalle ostettavaksi edullisia tuotteita.
On helpompaa vetää rajoja asioihin, joilla ei ole todellista vaikutusta omaan arkeen. Tällä hetkellä yksi moraalinen muoti koskee Venäjää ja venäläisyyttä.
- Venäjän käymä sota on kiistatta väärin. Sitä ei voi oikeuttaa millään perusteella. Se aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä ja edustaa ihmisyyden rappiota.
- Venäläisten tuomitseminen sen sijaan on perusasenteeltaan rasistista. Yksilö ei ole vastuussa edustamansa ryhmän teoista. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien yliedustus raiskaustilastoissa ei oikeuta tuomitsemaan ryhmään kuuluvaa pelkästään ryhmään kuulumisen perusteella.
Kaiken lisäksi tuomitsemisen tulos on juuri päinvastainen kuin mihin pyritään. Aivopestyn venäläisen on vaikea ymmärtää, miksi häntä kuritetaan, vaikka hän ei tee mitään muuta yrittää elää niukkaa arkeaan. Hän on vinoutuneen tiedonvälityksen varassa, eikä hänellä ole mahdollisuutta äänestää vapaissa vaaleissa. Hänen näkökulmastaan kurittaminen tuntuu mielivaltaiselta, mikä kääntää hänet oman hallinnon puolelle ja länttä vastaan.
Yksilöiden perusoikeuksien kiistäminen ja rasistisen asenteen soveltaminen venäläisyksilöihin kuten urheilijoihin edustaa Venäjän hallinnon arvoja. Kun kritisoi järjestelmää käyttämällä kritisointiin kritisoidun järjestelmän omia tapoja, kritiikkiä ei voi uskottavaksi kehua.
